Kuopion seudun Uusyrityskeskus Ry 20 vuotta

Uusyrityskeskuksen neuvontatoimintaa Kuopion seudulla harjoittavan yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Kuopion Muotoiluakatemian auditoriossa marraskuun 13. päivänä 1997. Näin yhdistys tulee tämän vuoden marraskuussa 20 vuoden ikään samalla, kun 19. toimintavuosi on päättymässä ja 20. alkamassa. Perustamiskokousta edelsi kuitenkin laaja esiselvitystyö, josta tarkemmin seuraavassa.

Mistä kaikki alkoi

Finnvera Oyj:n edeltäjän Kera Oyj:n pääkonttori sijaitsi Kuopiossa Haapaniemenkatu 40:ssä ja Keran johdon mielessä oli jo aiemmin ollut ajatus selvityttää uusyrityskeskustoiminnan mahdollisuuksia yhtenä osana alkavien yritysten rahoituspäätösprosessia.

Toimiessani tuolloin Keran kehittämispalveluissa Keran silloinen varatoimitusjohtaja Veijo Ojala pyysi minua selvittämään voitaisiinko Kuopion seudulle perustaa neuvontaa varten oma yhdistys keväällä 1997. Hetken asiaa mietittyäni kerroin suostuvani ja ryhdyin innolla toimeen. Sovin seuraavina päivinä tapaamisia Kuopion seudun merkittävimpien yritysten, kunta- ja elinkeinojohtajien, merkittävimpien pankkien sekä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän johdon kanssa.

Tulevan toiminnan kannalta hyvin tärkeää oli tavata myös Savon Yrittäjien ja Kuopion Kauppakamarin johtoa. Viestini heille kaikille oli, että Kera Oyj haluaa selvittää uusyrityskeskustoiminnan mahdollisuuksia ja kaikkien mukanaolo alkavan yhdistyksen toiminnassa on tärkeää, koska toiminta edesauttaa uusien kannattavien yritysten syntymistä seudulle. Samalla kerroin, mitä jäsenyys käytännössä tarkoittaa. Se edellyttää verrattain pientä vuosimaksua sekä mieluusti myöskin osallistumista itse neuvontaan asiantuntijana oman työn ohessa muutamia kertoja kuukaudessa.

 

Yhdistyksen jäseniksi tuli merkittäviä alueen yrityksiä, alueella toimivia pankkeja ja vakuutusyhtiöitä sekä Kuopion alueen kunnat. Kartassa näkyy alkuvuosien toimialue.

Kevät- ja kesäkauden aikana kävin tutustumassa aiemmin perustettuihin uusyrityskeskuksiin. Tapasin mm. Helsingin, Länsi-Uusimaan, Jyväskylän, Joensuun sekä Tampereen yhdistysten neuvojia ja johtoa. Minulle selvisi, että toimintakonsepti voi vaihdella eri seuduilla paljonkin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksoi kaikkien neuvontaa tekevien palkat ja jäsenyritysten maksuosuus rahoituksesta oli vain nimellinen. Vaasassa uusyrityskeskus oli seudullisen keittämisyhtiön aputoiminimi ja neuvontaa antoi yksi mies, Raimo Mansikkamäki. Tuossa vaiheessa ns. suurin ja kaunein uusyrityskeskus oli Tampereen seudulla toimiva Ensimetri Ry, jossa oli useita neuvojia ja jossa jäsenet osallistuivat aktiivisesti sekä yhdistyksen rahoitukseen että neuvontatoimintaan.

Tampereen kaupunki oli vahvasti tukemassa toimintaa. Jyväskylässä kävin tapaamassa sekä silloista Tuhansien Järvien Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Nyyssöstä että nyt jo edesmennyttä Keskisuomalainen- konsernin johtaja Eino Petäjäniemeä, joka entisenä Kera Oy:n toimitusjohtajana antoi vahvan tukensa selvityshankkeelle.

Voin näin 20 vuotta myöhemmin pientä ylpeyttä tuntien todeta, että lähes kaikki haastatellut henkilöt olivat valmiita lähtemään toimintaan mukaan omien yritystensä ja yhteisöjensä puolesta. Mukaan lähtivät mm. kaikki Koillis-Savon sekä Sisä-Savon kunnat, Siilinjärvi sekä Kuopion kaupunki.

Yksi haastavimmista kohteista oli Kuopion elinkeinotoimi. Elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen suhtautui epäillen toiminnan tärkeyteen, mutta epäilylle oli omat perusteensa. Uusyrityskeskusten silloisen yhteistyöjärjestön Suomen Jobs and Society Ry:n toimitusjohtaja Bengt Hellström oli vuosia aiemmin haukkunut Kuopion kaupunginhallituksen jäseniä tyhmiksi, kun nämä eivät olleet innostuneet uusyrityskeskusasiasta, jota hän oli esitellyt kaupunginhallitukselle kutsuttuaan sen koolle. Sanoin Heikille, että tällä kertaa toiminta kuitenkin käynnistyy ja on erittäin tärkeää, että Kuopio on mukana. Perustamiskokous sovittiin pidettäväksi siis Kuopion Muotoiluakatemian auditoriossa (nyt kyseinen rakennus on purettu paikalle rakennettavan asuinkerrostalon tieltä).

 

Päivi Nerg työhuoneessaan yliopistolla v. 2000

Perustamiskokouksen puheenjohtajana toimi Kuopion Muotoiluakatemian rehtori Eija Vähälä ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen silloinen johtaja Päivi Nerg. Muut hallituksen jäsenet olivat toimitusjohtaja Eino Petäjäniemi, toimitusjohtaja Helena Piispa, toimitusjohtaja Vesa Mikkonen, toimitusjohtaja Pentti Heiskanen, aluejohtaja Raimo Huuskonen, toimitusjohtaja Arto Kamppinen, kunnanjohtaja Pertti Kettunen, toimitusjohtaja Pekka Ritvanen sekä professori Mauri Laukkanen.

Toiminta käynnistyy Suokadulla

Itse toiminta käynnistyi Suokatu 35:ssä mainostoimisto Toptime Oy:n kanssa yhteisissä tiloissa vuoden 1998 alussa. Tällöin neuvontaa yksityishenkilöille annettiin myös Pohjois-Savon TE-keskuksesta, mutta sen muututtua myöhemmin ELY-keskukseksi neuvonnasta luovuttiin. Olin anonut ja saanut kolmen vuoden palkattoman virkavapaan Kera Oy:n kehityspäällikön toimesta toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Puoli vuotta perustamisen jälkeen käynnistyi Varkaudessa Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry, jota veti Jouko Laitinen. Olimme alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä ja liityimme toinen toistemme jäseniksi. Meillä oli jatkossa yksi yhteinen hankekin, jonka tarkoituksena oli auttaa jo aloittaneita yrityksiä eteenpäin. Hankkeesta aiheutui kuitenkin molemmille enemmän haittaa kuin hyötyä, etenkin taloudellisesti, sillä emme saaneet mukaan riittävästi yrityksiä emmekä siten vaadittavaa omarahoitusosuutta.

 

Uusyrityskeskuksen 1. toimipaikka Suokatu 35 2. krs

Jo ensimmäinen toimintavuosi osoitti, että tarvetta uusyrityskeskukselle Kuopion seudulla on. Aika moni silloin startanneista yrityksistä toimii edelleen.

 

Pekka Niskanen aloitti toiminimellä Lukkosiili 1998 Siilinjärvellä lukkoliikkeen ja se toimii vieläkin.

Vaikka suurin osa oli pieniä palvelu- tai kaupanalan yrityksiä, käynnistyi myös teollisia yrityksiä. Joitakin hauskoja tapauksiakin oli. Yhtenä päivänä kaksi kaverusta, sellaisia laitapuolen miehiä, tuli kyselemään meiltä starttirahaa. Toisella oli oikein kirves olalla. Ohjasin heidät ystävällisesti työvoimatoimistoon eikä heistä enää kuulunut sen jälkeen.

Uutta Pisnestä!

Koska toiminta oli uutta ja suurelle yleisölle tuntematonta, oli tarve tehdä toimintaa tunnetuksi. Iskulause ”Uutta Pisnestä” syntyi aivan sattumalta. Kun samoissa kerrostiloissa työskenteli yksi Kuopion tunnetuimmista mainosmiehistä Erkki Torvinen, ideat sinkoilivat. Yhtenä päivänä tuli puheeksi se, että tarvitsemme sloganin, joka kertoo ytimekkäästi sen, mikä me olemme. Hän sanoi: ”Te siis tarvitsette jonkin sanonnan siitä, että teette uutta pisnestä?” ”Siinähän se on”, sanoin. ”Uutta pisnestä” ja ”vielä hyvin savolaisittain ja kovalla peellä tuo pisnes.”

 

“Harkitsestko oman yrityksen perustamista”

Uutta pisnestä 2000 -lehden kansi

Uutta pisnestä 2002 -lehden kansi

Yksi tärkeimmistä vaikuttamisen keinoista oli lehti-ilmoittelun ohella oman vuosijulkaisun tekeminen, jonka nimeksi tuli Uutta Pisnestä! Ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 2000. Se oli nelivärinen hyvin taitettu aikakauslehti, joka ei olisi nähnyt päivänvaloa ilman Savo Sanomien vahvaa tukea. SS (Savon Mediat Oy) kustansi lehden, johon myin ilmoitukset pääasiassa omilta jäseniltämme, tein myös jutut ja Mari Saarelainen taittoi.

 

Uutta Pisnestä! toimituskunta (vas.) Merja Järveläinen, Mari Saarelainen ja kirjoittaja.

Mari oli yksi ensimmäisistä asiakkaistamme, joka perusti sisarensa kanssa Viestitär ky:n.

Pääkirjoituksen laati yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Nerg. 4-värisiä samantyyppisiä vuosijulkaisuja teimme vielä vuosina 20012003. Pääkirjoituksia niissä oli mm. pääministeri Paavo Lipposelta ja Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paroselta. Lehtien teko jatkui tämän jälkeenkin, mutta lehti muuttui tabloid-kokoon ja painettiin sanomalehtipaperille. Lehdissä oli artikkeleita uusista alkaneista yrityksistä sekä jäsenyrityksistämme ja –yhteisöistämme. Se oli hyvä keino tehdä tärkeää asiaa tunnetuksi, sillä lehti jaettiin lähes kaikkiin talouksiin jäsenkuntiemme alueella.

Verso-palvelukeskus

Kun Suokadun toimiston kiinteistön omistava kiinteistöyhtymä myi kiinteistön Skanskalle, oli edessä lähtö toisiin tiloihin. Sopivat tilat löytyivät Kuopionlahdenkatu 2:sta, missä aiemmin oli toiminut Suunnittelukeskus Oy. Kun yhdistyksen hallituksessa oli edustettuna kaikkien aiemmin mainittujen oppilaitosten edustajat, kokouksissa syntyi ajatus liittää yhteen monia toimijoita. Synnytettiin työyhteenliittymä, jolle annettiin nimeksi Verso. Palvelukeskukseen sijoittuivat uusyrityskeskuksen ohella Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen, Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän hankkeita:

1. Ammattiosaajasta yrittäjäksi –hanke, jonka tavoitteena oli löytää uusia ammattikoulutettuja yrittäjiä sekä yritystoiminnan jatkajia pk-yrityssektorille mm. yrittäjyyskoulutuksella sekä oppilaitosyhteistyöllä.

2. Aikuiskoulutuksen kompetenssin toteuttamisohjelma II -hanke sekä

3. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen- hanke. Hankkeiden rahoitus vuosille 2008 - 2010 oli yhteensä n. 3 milj. Euroa.

 

Verson sisäänkäynti Kuopionlahdenkatu 2 A

Muuttoon liittyi myös henkilöstön lisäys. Merja Järveläisen irtisanouduttua toimistosihteeriksi valittiin Maarit Massinen. Uusina neuvojina aloittivat Tuula Parkkonen-Suhonen ja Jarmo Kastikainen. Tuula oli työskennellyt aiemmin TE-keskuksen neuvontatehtävissä ja Jarmolla puolestaan oli kokemusta Pro Agrian neuvonnasta. Yritysneuvojat palkattiin ELY-keskuksen myöntämällä hanketuella. Jarmon muutettua melko pian perheensä kanssa Ouluun toiseksi neuvojaksi tuli Jussi Tuovinen. Yllä mainittujen toimijoiden lisäksi Versoon sijoittuivat ProAgrian sekä TE-toimiston yritysneuvojat. Yhteisissä tiloissa työskenteli parhaillaan toistakymmentä henkilöä. Uutta Pisnestä! - lehti muuttui tässä välissä Verso-lehdeksi.

 

Uutta pisnestä! -lehden nimi vaihtui Versolehdeksi 2009

Sisä-Savon kunnat jäivät pois jäsenyydestä, mutta jatkoivat uusyrityskeskusverkostossa ja myöhemmin sikäläinen seutuyhtymä muuttui kehitysyhtiö SavoGrow Oy:ksi.

Kun oppilaitosten hankkeet päättyivät, tiloihin jäivät uusyrityskeskusväen lisäksi TE-toimiston Jari Koskinen ja Pro Agrian Marjatta Räsänen. ELY-keskuksen yhdistykselle myöntämän hankkeen päätyttyä myös neuvojat vaihtuivat. Uusiksi neuvojiksi valittiin Pekka Turunen, joka aiemmin oli toiminut pitkään yritysneuvojana samoihin aikoihin toimintansa lopettaneessa Koillis-Savon Kehitys Oy:ssä ja Pekka Naumanen, jolla puolestaan oli monen vuoden K-kauppiasura takanaan. Tuula ja Jussi jatkoivat yritysneuvojina muilla paikkakunnilla.

 

Verso-palvelukeskuksen muodostamisen yhteydessä Kuopionseudun Uusyrityskeskukseen palkattiin lisää henkilökuntaa. Kuvassa (vas.) Jarmo Kastikainen, Tuula Parkkonen-Suhonen, Antti Ylönen, Jussi Tuovinen ja Maarit Massinen

Jälleen muutto edessä

Kuopionlahdenkatu 2:ssa pitkään suunniteltu lvi-peruskorjaus oli tullut toteutusvaiheeseen ja jouduimme lähtemään ns. evakkoon kevättalvella 2016. Väistötilat löytyivät onneksi läheltä, sillä muutimme Kuopion Muotoiluakatemian tyhjiksi jääneisiin opetustiloihin. Kyseinen kiinteistö on nyt purettu nousevan uuden kerrostalon tieltä, mutta kiitos Kuopion Rouvasväenyhdistyksen, saimme jatkaa toimintaamme tuolloin ilman keskeytystä.

Savon Yrittäjät Ry:n toimitusjohtaja Arto Nykäsen kanssa olimme jo aiemmin pohtineet muuttamista yhteisiin tiloihin, koska yhdessä toimiminen tarjoaa synergiaetuja molemmille. Tähän tarjoutui oiva tilaisuus, kun saimme tietää, että kauppakeskus Aapelissa oli tyhjänä entiset Savon Oppisopimuskeskuksen tilat. Niissä oli tilaa sekä yrittäjien että meidän henkilökunnalle ja mukaan mahtui vielä Marjatta Räsänen Pro Agriasta. Savon Yrittjät Ry teki vuokranantajan kanssa vuokrasopimuksen ja yhdistyksemme tuli heidän alivuokralaiseksi. Pääsimme muuttamaan tiloihin kesällä 2016 ja yrittäjäjärjestön henkilöstö muutti entisen vuokrasopimuksen päätyttyä lokakuussa. Nyt voimme todeta, että keskeisempää paikkaa uusyrityskeskustoiminnalle ei Kuopiosta löydy. Tilat ovat hyvät ja toimivat ja yhdessäolo yrittäjien kanssa on ollut monella tavalla antoisaa.

Vaikuttavuus

Kun uusyrityskeskustoimintaa on Kuopion seudulla nyt 19 vuotta takana, voidaan todeta sen vaikuttaneen merkittävällä tavalla oman toimialueensa kehitykseen. Kun uusien yritysten nettolisäys alkuvuosina vaihteli 50:n ja 100 yrityksen välillä, tapahtui lisäyksessä selvä kasvu toiminnan jatkuessa Kuopionlahdenkadulla, kun neuvontaresurssit kasvoivat yhdestä kolmeen henkilöön. Tämän jälkeen nettolisäys on vaihdellut 150 – 200 yrityksen välillä. Voidaan hyvin arvioida, että on saatu synnytettyä yli 3000 elinkelpoista yritystä omalle toimialueelle. Professori Vesa Routamaa on selvitellyt uusyrityskeskusten (verkostossa n. 30 keskusta eri puolilla maata) taloudellista vaikuttavuutta – myös meidän keskuksemme – ja toiminnan vero- sekä työllistämishyödyt ovat kiistattomat.

Uusyrityskeskuksen suurin vahvuus mihin tahansa muuhun neuvontaan verraten on syntyneiden yritysten korkea eloonjäämisaste – yli 80 % jatkaa toimintaansa vielä viiden vuoden jälkeen perustamisesta. Neuvontatoimintaa ohjaa sertifioitu laatujärjestelmä, sitä toteuttamassa on pätevä ja osaava henkilöstö, jolla merkittävänä apuna toimii laaja jäsenasiantuntijaverkosto. Jos neuvonnan kustannuksia tarkastellaan suhteessa synnytettyihin uusiin yrityksiin, voidaan todeta, että kustannus/uusi yritys jää alle 1500 euron. Mikään muu neuvontamalli ei tarjoa yhtä edullista tapaa synnyttää uusia yrityksiä.

Kun toiminnan päämääränä ei ole uusien yritysten lukumäärän kasvattaminen sinänsä, vaan yksittäisten ihmisten laadukas neuvonta, voi asiakkaan kannalta hyvänä tuloksena olla yhtä hyvin yritysideasta luopuminen kuin yrityksen perustaminen. Asiakkaan tyytyväisyys on myös paras tae henkilöstön viihtyvyydelle ja motivoi sitä työssään eteenpäin.

 

Vuonna 2007 Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen hallitus palkitsi Savon Laaturakennus Oy:n Vuoden Uusyrittäjä -kunniakirjalla, jota olivat vastaanottamassa Jorma ja Jukka Rissanen ja luovuttamassa hallituksen jäsenet (vas.) Anu Tuovinen ja (oik.) varapuheenjohtaja Pauli Seppänen sekä Tarja Pöyhönen, nykyinen Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen johtaja.

Hallituksen tärkeä rooli

Neuvontatoiminnan raamit ja strategiat määrittelee yhdistyksen hallitus. Vuosien varrella hallituksen jäsenet ovat antaneet arvokkaan tuen toiminnalle erityisesti mm. yhdistyksen talouteen. Hallitus on ollut sitoutunut tehtäväänsä ja sen jäsenillä on ollut vankka asiantuntemus. Valmistelevaa työtä on tehnyt hallituksen työvaliokunta, joka koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta sekä kahdesta muusta hallituksen jäsenestä lisättynä toimitusjohtajalla. Sääntöjen mukaan yhdistyksen syyskokous valitsee hallituksen jäsenet seuraavalle vuodelle ja hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta.

Puheenjohtajina ovat toimineet Päivi Nergin jälkeen Kari Rytkönen, Veikko Karttunen, Martti Leskinen, Esa Jääskeläinen, Esa Simanainen ja Janne Kasurinen. Vuosien saatossa hallituksessa on toiminut monia yritysten, pankkien sekä oppilaitosten edustajia. Katso hallituksen nykyinen kokoonpano.

Ensi alkuun yhdistyksen rahoitus muodostui lähes yksinomaan jäsenmaksuista ja valtion avustuksista, mutta kun mukaan tuli jatkossa hankerahoitus, se asetti omat haasteensa. Jouduttiin turvautumaan mm. lyhytaikaisiin lainoihin, koska hankkeiden maksatus tuli aina jälkikäteen. Hankerahaa saatiin sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen että Pohjois-Savon Liiton kautta. Tätä nykyä jäsenkuntien merkitys toiminnan rahoittajina on kasvanut samoin kuin starttirahaselvityksistä ja -lausunnoista saatu valtion rahoitus.

Vetäjä vaihtui

Yhteistuumin hallituksen sovittiin, että jään eläkkeelle alkuvuoden 2017 aikana. Niinpä oli tarve hakea pätevää ja sopivaa jatkajaa, joka toimii sekä yhdistyksen toimitusjohtajana että yritysneuvojana. Tehtävään valittiin Tarja Pöyhönen Suonenjoelta, jolle oli jo aiemmin kertynyt kokemusta uusyrityskeskuksen johtamisesta ja yritysneuvonnasta Varkaudesta ja Mikkelistä. Tarja ennätti olla vuosia aiemmin myös meidän uusyrityskeskuksen hallituksessa edustaen silloista SisäSavon Seutuyhtymää. Hän aloitti toukokuun alussa ja itse jäin toiminnasta pois kesäkuun lopussa oltuani kaksi kuukautta osa-aikaisena yritysneuvojana ja annettuani Tarjalle lyhyen perehdytyksen Kuopionseudun Uusyrityskeskus ry:n toimintatapaan. Saatoin hyvillä mielin jättää toiminnan Tarjan ja Pekkojen sekä Maaritin osaaviin käsiin. Samalla toivon toiminnalle mitä parhainta menestystä alkavalle 20. toimintavuodelle ja siitä eteenpäin.

Tuusniemen Paakkilassa 11. päivänä lokakuuta 2017

Antti Ylönen
Eläkeläinen

 

Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen nykyinen henkilökunta (oik.) Tarja Pöyhönen, Pekka Naumanen. Maarit Massinen ja Pekka Turunen

Lisää blogikirjoituksia