Erään yrityksen syntytarina

Erään yrityksen syntytarina

Syyskuun 9. päivänä 2013, vuorotteluvapaalla opinto-ohjaajan ja psykologian opettajan virasta ollessani ajatus iski kuin lekalla päähän: Minun pitää perustaa yritys! Istuin elokuvateatterissa ystäväni kanssa, alkumainokset pyörivät. Huudahdin ystävälleni tuon lauseen. Ja ystäväni siihen: ”Niin pitää!”

Tokihan näitä ajatuksia oli edeltänyt silloisen työn perusteellista ruodintaa mm. lukuisilla lenkeillä kyseisen ystävän kanssa, henkistä pohdintaa, jonkinlaista tyytymättömyyttä vallitseviin työoloihin, sellaista, johon ei saanut otetta edes perusteellisella työn tuunaamisella. Koko ajan oli sellainen tunne, että minulla olisi niin paljon enemmän annettavaa, kuin mitä nyt saan opinto-ohjaajan virkatyössäni antaa. Ja että ohjauksen saralla olisi monenlaista kokeiltavaa ja kutkuttavaa ideaa, joita haluaisin päästä testaamaan. Minua poltteli ajatus omannäköisestä, omalta tuntuvasta ja omin ehdoin tehdystä ohjaustyöstä. Tai ehkä yrittäjyyden siemen kitkettiin jo oman perheeni perheyrityksessä työskennellessäni, kun näin ja opin sen, millaista yrittäjämäinen asenne, verkostoituminen ja omistautuminen omalle jutulle on käytännössä.

Joka tapauksessa, elokuvista kotiin saavuttuani otin tyhjän vihkon, johon ryhdyin kirjaamaan ajatuksiani ylös. Kirjasin vihkoon ylös, mitä haluan ja osaan. Listasin asioita, jotka silloisissa työoloissa tuntuivat kaihertavan ja joista työssäni nautin. Kirjasin myös mahdollisimman ytimekkäästi ylös sen, mitä tavoittelisin yritystoiminnallani, mikä olisi sen ydinidea. Halusin tarjota mahdollisimman laadukasta, paneutuvaa ja läsnäolevaa ohjausta, ihmisten kohtaamista, kuuntelemista ja uusien suuntien löytämistä yhdessä. Tajusin aika pian, että tarvitsen ajatusteni jäsentämiseksi ammattilaisen näkemyksiä, ja etsiessäni tietoa eri tahoista ajauduin varaamaan Uusyrityskeskukseen neuvonta-ajan.

26.9.2013 esittelin ääni väristen vihkostani Pekka Turuselle ajatuksiani. Ainakin pari tuntia siinä meni. Epävarmana omista sepustuksistani ja siitä, mihin olen ehkä ryhtymässä totesin, että nämä nyt ovat vaan tällaisia pöytälaatikkojuttuja. Muistan varmasti lopun elämäni Pekan kommentin, joka oli ensimmäinen rohkaiseva ja yrittäjyysajatuksille lisäpontta antava kommentti tuosta syyskuusta käynnistyneellä henkilökohtaisella puolen vuoden yrityshautomoajallani. Pekka totesi:

”Kuule Leena, tämä kaikki kuulostaa nyt siltä, että ei ole pöytälaatikkojutuista kyse.”

Niinpä päätimme Pekan kanssa käyttää koko vuorotteluvapaani ajan yhdessä kaikkien kivien kääntämiseen ja idean hienojalostamiseen. Tein itseni kanssa armollisen päätöksen: joko palaan takaisin virkaani ja olen todennut ettei tämä kannata, tai sitten kaiken tekemäni tutkimus- ja selvittelytyön pohjalta palaan työhöni ilmoittaakseni, että tulen hakemaan seuraavaksi lukuvuodeksi virkavapaata oman ohjausalan yrityksen perustamista varten –kuten sitten lopulta kävikin.

Se oli menoa se. Päivät täyttyivät milloin mistäkin aiheista. Verkostoiduin, selvittelin, laskin, kilpailutin, hioin liiketoimintasuunnitelmaa, tutustuin milloin tuotteistamiseen, milloin yrityksen brändäämiseen ja asiantuntijatyön hinnoitteluun, menin Linkediniin, kävin excursioilla millon missäkin. Pekkaa tapasin säännöllisesti – menin sinne aina piiiitkän kysymyslistan kanssa, ja niitä sitten ruodittiin yhdessä. Pekkaa epäilytti, mahdanko olla yksityisiä opinto-ohjauspalveluita tarjoavan yritykseni idealla liian aikaisin liikenteessä – ovatko ihmiset valmiita sellaiseen. Mutta minä ajattelin, että tämä on nyt tai ei koskaan-asia ja että jonkunhan on oltava ensimmäisten joukossa kokeilemassa. No, Pekka Turunen vaihtui välillä Pekka Naumaseksi ja asioita työstettiin hänenkin kanssaan aina vaan eteenpäin. Jossain vaiheessa Naumas-Pekka hienotunteisesti ilmoitteli, että nyt olet kyllä tosi paljon täällä käynyt, että jatkat nyt vaan samaan malliin selvittelyä ja kehittelyä, ja katsotaan seuraavaa aikaa sitten vähän tuonnemmas. Ymmärsin, että kiirettä pitää näillä yritysneuvojillakin, ja tähän hätään hain sitten keskusteluapua Helsingistä saakka Naisyrittäjien yritysneuvonnasta. Sanon suoraan: mitään mitä Pekat eivät olleet jo minulle kertoneet en tuolta Helsingin reissulta saanut.

Puolen vuoden täysipäiväisen yrittäjyyshautomoajan päätteeksi olin päätökseni tehnyt

Puolen vuoden täysipäiväisen yrittäjyyshautomoajan päätteeksi olin päätökseni tehnyt ja SUUNTA-palvelut perustettiin talvella 2014, toiminta alkoi elokuun alussa. Istuin toimistossani ja mietin, miksei puhelin soi. Soitin Turusen Pekalle ja tuskailin, että mitä sitä on oikein tullut tehtyä ja ei mennyt montaa päivää kun Pekka kiiruhti SUUNTA-toimistoon sikaria poltellen kukkapuskan kanssa rauhoittelemaan. Syyskuussa alkoikin koko alkuvuoden kestänyt verkostoituminen tuottaa tulosta ja päivät täyttyivät minua sytyttävästä ja aina yhtä inspiroivasta asiasta: ihmisten ohjaamisesta.

Ehdin toimia yksinyrittäjänä yhden vilkkaan vuoden verran, kun tarvittiin taas Uusyrityskeskuksen apua. Olin löytänyt potentiaalisen yhtiökumppanin, tamperelaisen elämäntehtäväetsivä Marjaana Herlevin, jonka kanssa olimme päättäneet perustaa omien yritystemme rinnalle yhteisen yrityksen, ohjaus- ja koulutuspalveluita tuottavan OpoCoaching Oy:n. Syyslomaviikolle 2015 sain sovittua kirjanpitäjäni toimistoon ajan, jonne tuli mukaan viisaita neuvojaan antamaan myös Uusyrityskeskuksesta Pekka Turunen. Me energiset ja touhukkaat opinto-ohjaajat olimme visioineet yritystä kesästä saakka, mutta Pekka ja kirjanpitäjä Jere Rautakoski toppuuttelivat, että ”Nyt jäitä hattuun, naiset”. Tässä kohtaa ei maltettu enää neuvoja noudattaa. Tuosta palaverista marssimme saman tien Nordeaan avaamaan tilin ja lokakuun aikana oli yhteinen yrityksemme pystyssä.

SUUNTA-palveluilla on tänä päivänä monta rautaa tulessa ja haaveeni on toteutunut: yksi suunnannäyttäjä työllistää itsensä –ainakin tällä hetkellä vallan mainiosti. Kaikista hienointa on ollut huomata, että vuosikausia päässä muhineet ideat valmentavan ohjauksen toimivuudesta ovat käyneet toten ja että tällaiselle palvelulle on paikkansa yhteiskunnassamme. Myös OpoCoachingilla on edessään mielenkiintoiset kuviot: olemme saaneet sekä Tekesin että Tredean innovaatiorahoitukset yrityksen kehittämiselle, tiedä vaikka ohjausosaamisemme ulottuisi lähivuosina ulkomaillekin, ainakin motivaatiovalmennus tulee laajenemaan valtakunnalliseksi ja myös koulupuolelle nuorten ammatinvalinnan tueksi. Haaveissa on, että ponnistelujemme tuloksena pätevä opinto-ohjaus ulottuisi koskemaan kaikkia ohjauksen tarpeessa olevia, esimerkiksi työttömiä työnhakijoita, eikä pelkästään oppilaitosten opiskelijoita. Ohjausalan yrittäjäpioneerina toimiminen ja ohjauksen ytimessä työskentely on herättänyt niin paljon ajatuksia, että näistä ajatuksista kasaamamme kirja ”Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja” julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Toinen yhteinen kirja on myös tekeillä: motivoituneempaan työntekoon pureutuva teos julkaistaan tammikuussa 2019.

Yritysneuvojan työ ei ole pelkästään neuvontaa. Se on kohtaamista, jossa kohtaamisen vuorovaikutustaitojen lisäksi tarvitaan asiantuntemusta ja liiketaloudellista pelisilmää.

Olen nyt yrittäjävuosinani saanut sekä omakohtaisesti että työni kautta täydellisen varmistuksen sille, että valintojen edessä tarvitaan pysähtymistä ja useimmiten myös rinnallakulkijaa. Ihmisen pitää päästä työstämään ja prosessoimaan sekä peilaamaan omia ajatuksiaan, liittyivätpä ne sitten ammatinvalintaan, uuden työn hakemiseen tai yrityksen perustamiseen. Yritystä perustettaessa tarvitaan konkreettista neuvontaa, ajankohtaista tietoa paikkakunnan yritystarjonnasta sekä ennen kaikkea rohkaisua ja rehellistä palautetta. Yritysneuvojan työ ei ole pelkästään neuvontaa. Se on kohtaamista, jossa kohtaamisen vuorovaikutustaitojen lisäksi tarvitaan asiantuntemusta ja liiketaloudellista pelisilmää. Parhaimmillaan se on jatkuvaa uskon valamista yritystoiminnan sekä yrittäjän potentiaaliin. Samalla tavoin kuin vaikkapa työhönvalmennuksessa yritysneuvonnassa korostuvat verkostojen tärkeys sekä valmentava, potentiaalista tulevaa yrittäjää kunnioittava ote, jossa ei vähätellä vaan pyritään löytämään yhdessä järkevä pohja yrityksen perustamiselle.

Minulle Uusyrityskeskuksesta saatu apu oli kaikkea tätä. Olen kiitollinen siitä, että kuulun siihen 3000 yrityksen joukkoon, joka on saanut lähtölaukauksensa Uusyrityskeskuksen yritysneuvonnan tukemana. Iso kiitos teille avusta, tuesta ja kannustuksesta!

Leena Ståhlberg
Opinto-ohjaajayrittäjä, suunnannäyttäjä