Tässä kirjoituksessa sanaa resilienssi ja psykologinen joustavuus käytetään synonyymeinä. Resilienssi, psykologinen joustavauus, on kehitettävissä oleva taito ja ominaisuus, joka auttaa henkilöä sopeutumaan muutoksiin, toimimaan joustavasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja palautumaan vastoinkäymisistä. Resilienssiä tarvitaan mm. palautumisessa työnkuormituksesta. Resilienssi on dynaaminen prosessi, joka syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön kanssa ja on osa mielenterveyttä. Yksilön psykologiseen joustavuuteen vaikuttaa monet tekijät.

Psykologisen joustavuuden määritelmän kehittänyt yhdysvaltalainen psykologi Steven Hayes kuvailee psykologisen joustavuuden kyvyksi olla tietoisesti läsnä ja toimia joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla niin, että toiminta palvelee yksilön arvoja. Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan siis kykyä mukauttaa omaa toimintaa suhteessa eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin. Vastakohtana voidaan pitää jäykkää ajattelu- ja toimintamallia. Usein jäykän käytöksen takana on liika samaistuminen omiin tunteisiin ja ajatuksiin. Monesti ajattelun ja käytöksen joustamattomuus jatkuu silloinkin, kun se on tehotonta ja johtaa huonoihin seurauksiin.

Resilienssin voi jakaa neljään osatekijään, jotka ovat fyysinen (liikkuvuus, kestävyyskunto), psyykkinen (keskittyminen, eri näkökulmien tutkiminen), arvot (tietoisuus omista arvoista, sitoutuminen niihin) ja tunteet (tunnetaidot, myönteinen asenne). Toisen näkemyksen mukaan psykologinen joustavuus koostuu arvoista ja elämisestä arvojen mukaan, havainnoinnista, mielen kontrollin heikentämisestä sekä hyväksynnästä. Seuraavaksi tarkastellaan arvoja, tunteita, ajatusten havainnointia, psykologista hyväksyntää ja tietoista läsnäoloa resilienssin osatekijöinä.

Arvot

Arvot ovat asioita, joita henkilö pitää tärkeänä. Arvot voivat liittyä mihin tahansa elämän osa-alueeseen: työhön, opiskeluun, terveyteen tai ihmissuhteisiin. Arvot ovat laajoja kokonaisuuksia, pidemmän tähtäimen suuntia elämässä, sitä, mitä kohti haluaa elämässään kulkea. Omia arvoja kohti kulkeminen luo elämään merkityksellisyyttä ja tukee psyykkistä hyvinvointia. Omien arvojen lähteelle voi päästä tarkkailemalla, millaiset tilanteet herättävät meissä tunteita. Arvojen ja tunteiden yhteys on kaksisuuntainen, siellä, missä on arvoja, on mahdollisuus myös haavoittumiseen.

Tunteet

Tunteiden luokittelu myönteisiksi tai kielteisiksi on jokseenkin hyödytöntä, sillä jokaisella tunteella on molemmat puolet tilanteesta ja näkökulmasta riippuen. Tunteiden tehtävä on suojella meitä: viha saa puolustamaan itseämme, alakulo tarjoaa pysähtymisen ja arvioimisen paikan, pelko antaa voimaa kohdata uhkatilanteita. Toisaalta pelko, alakulo ja epävarmuus estävät omien tavoitteiden saavuttamista. Ne saattavat kääntää meitä poispäin siitä, mistä välitämme. Järkeily ei saa tunteita rauhoittumaan, ainoastaan tunteisiin tutustuminen poistaa niihin liittyviä pelkoja. Vain tuntemalla tunteet, tutustumalla niihin hyväksyvästi ja tekemällä valintoja niistä riippumatta, voit muuttaa suhdettasi tunteisiin ja niiden vaikutusvaltaan.

Ajatusten havainnointi

Ajatusten havainnointi tarkoittaa, että voimme tarkastella omia ajatuksiamme ja tunteitamme ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana. Havainnointi ei sisällä ajatusten ja tunteiden muuttamista tai poistamista, vaan uudenlaisen suhtautumistavan löytämistä. Annamme itsellemme mahdollisuuden nähdä epämiellyttävä asia jostain toisesta näkökulmasta.

Hankalissa tilanteissa oma sisäinen ääni voi olla kriittistä ja arvostelevaa. Onneksi meillä on vapaus valita, miten suhtaudumme sisäisen minän puheeseen. On hyvä käydä läpi, mistä kyseenomaiset uskomukset ovat peräisin ja ovatko ne todella totta. Ajatukset eivät itsessään ole ongelma. Ongelmaksi ne nousevat vain, jos otat ajatuksesi todesta, jolloin ne alkavat vaikuttaa toimintaasi. Ajatuksia ei voi vahtia tai muuttaa, sen sijaan niiden valtaan pystyy vaikuttamaan. Tähän auttavat ajatusten havainnointi, hyväksyntä ja tietoisuustaidot. Mielen kontrollin heikentäminen on oman ajattelun vaikutuksen vähentämistä omassa toiminnassa.

Psykologinen hyväksyntä

Psykologinen hyväksyntä on asioiden tunnepohjaista käsittelyä, jossa annetaan asioiden tapahtua. Hyväksyntä on aktiivista vaikeiden ajatusten, asioiden, kokemusten ja tunteiden tunnistamista ja vastaanottamista juuri sellaisena kuin ne ovat. Hyväksyntä ei tarkoita vaikeuksille antautumista tai luovuttamista. Hyväksyntä ei ole itselle tärkeistä asioista tai arvoista luopumista, vaan päinvastoin hyväksyntä auttaa meitä kulkemaan kohti arvojamme.

Hyväksynnässä on kysymys siitä, että tunnustaa ja sopeutuu siihen, että vaikeat tunteet kuuluvat osaksi elämää. Hyväksyntä sisältää ajatuksen, että se, mitä tapahtuu, saa tapahtua sekä ajatuksen siitä, että mitä tahansa tapahtuu, minulla on tapoja ja menetelmiä, joilla käsitellä tapahtunutta.

Tietoinen läsnäolo

Elämä tapahtuu tässä ja nyt. Muutos ei synny niistä asioista, mitä on joskus tapahtunut tai mitä mahdollisesti tapahtuu tulevaisuudessa. Olennaista on, mihin kiinnitämme huomiomme, aikamme ja energiamme juuri tällä hetkellä. Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan kykyä elää juuri kyseessä olevassa hetkessä ja havainnoida omia ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Tietoinen läsnäolo on hetken kokemista ja kuuntelemista; huomion kiinnittämistä lähellä oleviin ihmisiin, ympäristöön tai omaan fyysiseen olemiseen. Tietoisella läsnäololla voimme rakentaa ja syventää ihmissuhteita, kun osaamme olla läsnä tässä hetkessä, kuulemme ja huomioimme toisia paremmin kuin aikaisemmin.

Joustava bambu on vahvempi kuin jäykkä tammi –

Psykologisen joustavuuden kehittäminen

Resilienssi kehittyy muun muassa vaikeuksista selviämisen kautta. Resilienssi on alati liikkeessä oleva prosessi, jonka kehittäminen on elämänmittainen harjoitus. Pienillä lapsilla resilienssin taito on vasta kehittymässä. He tarvitsevatkin paljon tukea aikuisilta oppiakseen uskomaan, että vaikeuksista voi selvitä. Elämän myötä ja muiden tuella opimme luottamaan pärjäämiseemme.

Oman psykologisen joustavuuden kehittämisen voi aloittaa pohtimalla nykytilaa vastaamalla kysymyksiin: olenko fyysisesti hyvässä kunnossa, onko tunne-elämäni tasapainossa, osaanko hyödyntää psyykkisiä taitoja arjessani, elänkö arvojeni mukaisesti? Edelleen omaa psykologista joustavuuttaan voi tarkastella ja vahvistaa pohtimalla: millaisin voimavaroin ja vahvuuksin olen aiemmin selviytynyt ja keneltä / mistä sain tukea. Voinko soveltaa osin aiempia selviytymiskeinojani uudessa tilanteessa, ja mitä uusia keinoja kannattaisi ottaa käyttöön? Keneltä voisin pyytää apua? Kenelle itse voisin tarjota apuani, kun minulla on siihen voimavaroja?

Tärkeä askel resilienssin vahvistamisessa on oppia huomaamaan itselle tyypilliset stressioireet ja sen, miten ne näkyvät itsessä. On hyvä tarkastella, miten pyrimme lievittämään stressiä ja pohtia uusia itsehoitokeinoja. Resilienssiä voi vahvistaa opettelemalla pitämään mikrotaukoja, joiden aikana keskittyy syvään, tietoiseen hengitykseen, pitämällä lomia ja vapaapäiviä sekä tekemällä jotain itselle mieluisaa päivittäin. Resilienssin vahvistamisessa olennaista on ratkaisukeskeisen ajattelutavan opetteleminen. Ratkaisukeskeisessä ajattelussa ongelmapuhe muutetaan ratkaisupuheeksi ja ongelmalauseet tavoitelauseiksi. Resilienssiä vahvistaa niin ikään huumori ja kyky nauraa itselleen, toiveikkuus ja usko muutokseen sekä keskittyminen tehtävään ja toimintaan liiallisen tunteissa vellomisen sijaan. Resilienssiä voi vahvistaa ja sitä ilmentää ”pikkasen paremmin”-asenne – haastavista tilanteista pääsee eteenpäin pienin askelin.

Resilienssi kumpuaa arjen tasapainosta eri elämän osa-alueiden välillä

Psykologinen joustavuus on yksilön kykyä jatkaa eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti ihminen näkee ympärillään mahdollisuuksia ja suhtautuu haasteisiin oppimiskokemuksina ja virheisiin välineinä kehittyä. Hän kykenee kääntämään vaikeudet haasteiksi, joista selviäminen tuo lopulta merkittäviä psyykkisen kasvun ja henkisen vahvuuden kehittymisen kokemuksia. Resilientti henkilö on pääsääntöisesti avoin erilaisille ajatuksille ja tuntemuksille, ohjaa käyttäytymistään ja toimii arvojensa mukaisesti. Psykologisesta joustava henkilö kykenee sietämään kuormittavia tunteita ja tilanteita sekä säilyttämään toimintakykynsä kuormittavissa tilanteissa. Hänellä on taito kohdata todellisuus kaikkine haasteineen. Resilientti henkilö pärjää kohtuullisesti arjessaan haasteista, stressistä ja muutoksista huolimatta.

Resilienssi ei poista sitä, että asiat voivat sattua, pysäyttää ja lamauttaa. Voimavarat on kuitenkin mahdollista löytää uudelleen. Avun pyytäminen ja muiden tukeminen haastavissa elämäntilanteissa ovat olennainen osa resilienssiä. Erityisesti muiden ihmisten tuki on osoittautunut resilienssiä ylläpitäväksi asiaksi.

Resilienssi kumpuaa arjen tasapainosta eri elämän osa-alueiden välillä. Asioiden erotteleminen ja yhdessä asiassa kerrallaan pysyminen saavat asiat tukemaan ja tasapainottamaan toisiaan arjen eri sosiaalisissa ympyröissä. Mitä ikinä onkaan tapahtunut jossain elämän osa-alueessa, siirry välillä toiseen ja jätä toinen siksi aikaa. On tärkeää, että elämässä on useita itselle tärkeitä osa-alueita. Jos yksi elämän osa-alue poistuu, on jotain muuta, mihin keskittyä.

Psykologinen joustavuus auttaa meitä kohti hyvän kierrettä, jossa asettamme itsellemme realistisia tavoitteita. Resilienssi auttaa meitä toteuttamaan toiveitamme ja hyödyntämään omaa potentiaaliamme vapautuneesti. Se lisää meidän luottamustamme itseemme ja toisiimme tilanteessa kuin tilanteessa.

 

Tekstissä on hyödynnetty:

Resilienssi arjessa, Krisse Lipponen

Psyykkinen valmennus, Aleksi Tossavainen ja Antti Peltonen

Suorituskyvyn psykologia, Paula Arajärvi ja Paula Thesleff

Resilienssi auttaa selviytymään – MIELI ry

Psykologinen joustavuus (riittavaelama.fi)